Kiireetön joulu. Jouluradio soi, piparit paistuu uunissa ja joulun tuoksu leijailee rappukäytävään asti. Lahjat hankittu ja paketoitu kauniisiin kääröihin. Omatekoiset joulukortit askarreltu pikku kätösin ja laitettu hyvissä ajoin postiin. Pakastin on leivottu täyteen ihania jouluherkkuja. Laatikkoja monta sorttia odottamassa aaton joulupäivällisen alkua. Kuusi koristeltu ja joulusiivoukset tehty huolella viimeistä vaatekaappia myöten. Tässäkö kuvaus SINUN joulunodotuksesta? Ei nimittäin ole yhtään meidän joulu tänä vuonna - lieneekö minään vuonna.
Meillä soi kyllä jouluradio ja piparitaikina on harkinnassa. Olen monena jouluna tehnyt itse taikinan, mikä mukavasti pienenee yön aikana jääkaapissa, kun pikkuiset taikinarosvot ja yksi vähän isompikin käyvät lohakisemassa taikinasta maistiaisia. Hyvä niin, koska en tykkää yhtään pipreiden leipomisesta. Onneksi tässä asiassa olemme mieheni kanssa sama mieltä. Hänen mukaansa taikina menee pilalle uunissa :)
Lahjat on suurimmaksi osaksi hankkimatta. Paperia on kyllä ostettu jo kaksi rullaa valmiiksi jonnekin kaapin perukoille. Lahjanauhaakin taisi olla valmiina. Teippi on jälleen kerran niin hukassa, että aatonaaton yönä etsimme sitä kuumeisesti ensimmäisen tunnin ajan. Niin, meillä on miehen kanssa perinne, että aatonaaton yönä levittelemme lahjat lattialle paketointiurakkaa varten. Kello hipoo yhtä tai kahta, kun vihdoin pääsemme nukkumaan.
Joulukortit on aina ostettu valmiina. Joka vuosi ajattelen perustavani keittiön pöydälle joulukorttitehtaan ja näpertäväni hienoja luomuksia. Joka vuosi joulu tulee yhtä äkkiä ja korttien lähetysdeadlinet paukkuu, joten on helpompaa ostaa valmiit kortit. Sitten ne osoitteet. Tuttua puuhaa istua miehen kanssa kirjoittamassa kortteja ja etsitään osoitteita ties mistä. Osa on minun "osoitekirjassa", mikä on hankittu aikana, jolloin tietokoneet ja kännykät eivät tietenkään olleet aktiivikäytössä. No suurin osa osoitteista on luonnollisesti muuttuneet ja asia pitää tarkistaa jostain hakupalvelusta. Kännykkään saa onneksi tallennettua osoitteita, mutta puhelimia tulee vaihdettu niin usein, että useimmiten nämä tiedot on jääneet sinne vanhan puhelimen muistiin. Siispä lähetetään kortit mummuille, tädeille ja sedille. Loput ystävät ja tuttavat ovat facebookissa, niin lykätään yleinen jouluntoivotus sitten sinne.
Mitä yleisesti ottaen tulee leivontaan, niin yhden gluteenittomn taatelikakun olen leiponut pakastimeen. Laatikoita tai muitakaan jouluherkkuja en ole ostanut tai tehnyt. Tämän ongelman ratkaisimme tänä vuonna niin, että lähdemme jouluksi mummolaan. Kaksi mummolaa kymmenen kilometrin päässä toisistaan. Vaihdetaan joulupöytää, kun haluaa vähän vaihtelua. Näin ollen minun ei tarvitse suorittaa sen kummempia joulusiivouksia. Ei täällä kotona kukaan ole kaappeihin kurkistelemassa. Ehkä ryhdistäydyn sen verran, että hankin mummolaan tykötarpeita ja tehdään porukalla joulupäivällispöytä notkuvaksi. Joulukuusi haetaan tänään kotiin ja lapset saa sen koristella. Se on ihan pakollinen joulukuvio, ollaan joulu kotona tai ei.
Tämä on ehkä meidän perheen kiireetön tapa viettää joulua ilman sen kummempia hössötyksiä. Ollaan yhdessä ja nautitaan olostamme. Eroaako se mitenkään normaalista arjesta - toivottavasti ei, koska yhdessäoloa ja toisista välittämistä toivoisi jatkuvan ympäri vuoden. Jouluna on tietysti erityisesti aikaa pysähtyä miettimään elämän tärkeitä asioita, perhettä, ystäviä sekä yleisesti onnellisuutta. Kiireisessä arjessa ei aina muista ajatella näitä asioita. Jospa tässä olisi myös lupausta seuraavalle vuodelle. Muistan pysähtyä aika ajoin tähän hetkeen ja olla kiitollinen näistä arjen pienistä ja isoista asioista.
Toivotan kaikille piparitaikinan makuista ja kiireetöntä joulua!
